ihminen on
yksinäisimmillään, kun
yksikään ei liikahda,
ei päivät yöt,
tähdetkään,
elämän lähteet, keväät ja solisevat
puroset,
lintusten lauluset ,
silloin on pimeän ja varjojen hetki,
silloin,
eikä valon pisaraakaan,
silloin kävelen vastapäivään,
poispäin .allapäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti