nuorena olin malttamaton,
jokasuuntaan menijä,
kunnes elämä ohjasti
minut urilleen,
vaikka niissäkin
usein lensin nurinniskoin
selällein,
mutta hammasta purin,
surin ja tyrin, kunnes hoksasin,
ettei kaikki ole juoksemisen arvoista,
ei vähätkään, sillä elämässä riittää,
kun pysyy aloillaan,
omilla jaloillaan,
elellen omilla tuloillaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti