ajanmyötä elämä
siniharmaantuu kuten heinäpellon lato,
joka nököttää yksinään heinäpellolla,
paalit ympärillään,
haarapääskyt räystäisillään
ajanmyötä päättyvät
ne hetket jolloin
olemme siloposkisia,
hetkien lapsia
nuoruus on hetki,
siniharmaus pidempi,
sillä ovathan he syntyneet
samana päivänä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti