on hetket ja yöt
on toivottomuudet ja päivänvalot
toivonkukka,
on, siksi kuljen kulkujain
vaeltelen elämääni laijaista laitaan,
mutta yhä ain ankkuroin itseni
kotiportiin, sillä sieltä minun on hyvä
jälleen lähteä ja tulla, sillä kasvaahan
kotiportin vieressä toivonkukka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti