katselen itseäni,
mutten peilistä,
vaan sisäisesti,
katson aikojeni alkuun,
varsipolullein,kohtalonmutkiin,
hyviin ja huonoihin päiviin ja näen
niissä heijastuksen onnellisesta
ihmisestä,
siksi katson korkeuksiin,
hymyilen ja meen taas
sillon on hyvä jos ihminen ei tarvitse yhtäkään virastoa, yhtäkään lupalappua, koska sillohin ihminen on luonnollisimmillaan, semmoisena yr...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti