katselen itseäni,
mutten peilistä,
vaan sisäisesti,
katson aikojeni alkuun,
varsipolullein,kohtalonmutkiin,
hyviin ja huonoihin päiviin ja näen
niissä heijastuksen onnellisesta
ihmisestä,
siksi katson korkeuksiin,
hymyilen ja meen taas
jokainen päivä on elämysmatka, nekin jotka vähemmän hymyilevät
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti