päivän ensimmäisillä tunnilla,
ihmettelen,venyttelen ja
kuulostelen,mutten suunnittele mitään,vaan annan ajan koskettaa,suon hetken niille hetkille jotka eivät ole päässeet arjessani etupenkkiin,
siksi olen takarivissä,
mutta tiedän että päivän
nostaessa katsettaan niin minunkin ryhtini nousee
katselemaan seuraavia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti