puitten latvoja heiluttelee,
varista oksallaan keinuttelee,
kauluksiani ylös nostattelee,
jalkojani
rivakkaammin eteenpäin siirtelee,
kasvoni vastatuulta halkovat,
mutta mieleni hymyilee,sillä joka
askeleelta olen lähempänä kotiain,
elämän pyhintäin
ihmiset jotka näkevät elämän pienempiä, havannoivat enemmän, sillä sieltä jokainen aamu alkaa, keväät synnyttävät,suvet kasvattavat, syksyt ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti