syyskukka on
syntynyt
aikaisin keväällä,
liehunut kukassaan leutotuulilla,
suviiltojen hämyssä,
yöttömissä öissä,
siksi nyt
on värikkäimmillään,
hymyilevän taipuvaisena,
elämäänsä rakastuneena
mutta iltojen pimetessä,
myrsktuulten lähestyessä
tyynyttyy talven peittoon,
jotta kevään koittaessa olisi jälleen
niittyn kaunokainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti