olen kotoisin suvustani,
sen ensimmäisistä,
jalostunut tahi mitätöitynyt,
en tiijä,
eikä huvita sen enempää sielua
nielua kaivellakkaan,
sillä olen laiska elämään,
jälkiäni seuraamaan,sillä minua
kiinnostavat enemmän huomiset,
elämän kylvämät
etenkin kaipaan tulevia,
kaikkia,
samojakin,sillä ne ovat
uudistuneet,vaikka samoina
pysyneet
vuodenajat ovat
elämäni pyhimpiä,
kaikki, jokainen,sillä ne luovat
minusta eläväisen,tyypin joka nauraa
vaikkei mitään naurettavaa,
itkee vaikkei yhtään kyyneltäkään
vuodenajat synnyttävät uusia
tuulia,
siksi elämäni on aamusta iltaan
tuulten viemää
tuomaa,päivistä toisiin samoilemista,
vuodesta vuosikymmeniin olemista,
niitä hetkiä joita mieleni ahmii
pystyssä pysyäkseen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti