ihminen joka rakastaa
luontoaan,
ei ole vieras itsessään,
missään,
vaan hän on elämänsydän,hän kuten
muutkin luonnonluomat,kesyt ja kesyttämättömät,
niittykukkaset ja maljakoissa kasvaneet,
kaikki lähellä olevat,
etäänpänä oottavat,huomiset ja jälleennäkemiset,
sillä elämämme on yhteinen juttu,
jokaiselle,
niillekkin jotka patsaina patsastelevat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti