Joulukynttilät akkunoilla
loistavat,Yötähdet Taivahalla,
kadut tyhjää täys
onhan Joulupäivä uus
kuus,
eikä yhtään varhaisjakelijaa,
ratikkaa kaduilla kuulu näy,
sillä onhan joulupäivän aamu uus
kuus
jolloin lapset lahjoineen unimailla
makoisilla,vanhemnat joulupöydän
tarjonnasta kyllästyneet,
vatsat pullollaan kuvettuneet
mutta on yksi jolle tämä aamu on yksi
aamu muiden joukossa,jokaisen vuoden
päivän aamussa,
sillä hänen joulunsa on
yksinäisyydellä koristelttu,
lahjoitta vietetty,
jätelavoilta toisille kiertelemistä,
elämänsä eineksiä haeskelemista
hän on myös ihminen,
joka jotenkuten siedetään,
vaivihkaa kierretään,
onhan hän ajautunut ihmiselämän
pohjakerroksiin, sinne johon eivät eksy
laupiaimmatkaan,sillä eihän hänestä
pienen hyödyn yhtäkään,
sillä hän on heillekkin turhan jätettä
joulupäivän aamu uus
kuus
hiljaisen kaunis,
unelias,
vapahtajamme aamu uus
kuus
jota pohjantähti valaisee,
kuutamo unelmoittaa,
mutta ne eivät kurotu
roskakatoksesta elämänsä
eineksiä etsivälle,
sillä niillekkin hän on liian
kaukainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti