en ole yksin,
vaikka kukaan ei puhu minulle,
sillä minun ysävät liitelevät
luonnonsiivillä,
lorisevat purosissa,humisevat ikisoilla,
kansallispuistoissa ja siel täällä
niittyvien tyvessä, jossa elämän läheisemmät,
rakentelevat huomisiamme,
pyyhkivät taivaan tähtöset kirkkahiksi
siksi en ole yksin,sanaton,
elloin kohtaloton
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti