aamunhetket jolloin
yönverho viellä yönhelmoja
heiluttaa,
yönäänet kuiskausina harsottaa,
ovat hetkiä,jolloin aistit
tuntojaan tunnustelee,
keho venyttelee,
sillä pian aamukaffeet porisee,
tunteet ja aistit heräilee,
itäinen taivas valkenee
sillon on hyvä jos ihminen ei tarvitse yhtäkään virastoa, yhtäkään lupalappua, koska sillohin ihminen on luonnollisimmillaan, semmoisena yr...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti