aamunhetket jolloin
yönverho viellä yönhelmoja
heiluttaa,
yönäänet kuiskausina harsottaa,
ovat hetkiä,jolloin aistit
tuntojaan tunnustelee,
keho venyttelee,
sillä pian aamukaffeet porisee,
tunteet ja aistit heräilee,
itäinen taivas valkenee
vilma näytti seitsemää sormea, sillä nän täytti seitsemän vuotta, eikä suotta, sillä hänessä loistuu elämänvalo silloinkin muualla vähemmän,...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti