kesäisiä pahoinmielin muistele,
vaan aloittaa kaiken
alusta,
kaiken, siksi hän kantaa
samaa havunneulastakin. kekoon
jota raahas viime vuonnakin,
mutta jonka mesikämmen kourallaan
viskas mättähälle
hän ei
kanna kaunaa karhuselle,
metsän tuuhea turkkiselle,
ei millekkään,kellekkään,
sillä kaikilla on toiminnoilleen
syynsä,
hänelläkin,
ikimetsän uurastajalla,
savottakankaiden
keisarilla, jolla tuhat samannäköistä
kaveria vierellään,
mutta vain hän tietää heidän
olevan kaksoisolentojaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti