ihminen on luonnonlapsi
metsän poikanen,
jylhien vaarojen heiluvainen,
kotirannan peipponen,
sillä
hän on kohtalo hetki,
elämän vuodenaika,
eikä yhtään enempää,vahempää,
sammalikkoa suurempaa
pyhimykset ovat maallistuneet, jokapäiväisiksi vahtuneet, mutta yhäkään en ole vielläkään tavannut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti