luontopuro virtaa
omaan tahtiinsa,
mutkittelen ikimetsän
salokankailla,
kuljettaen yläjuoksulta
alajuoksulle puista pudonneita,
sillä ne tahtovat kotolammen
rantaan, sinne kulleroitten
suomättähille jossa kanervat tuoksuvat,
karpalot kypsyvät,
karhunpoika opettelee uimaan,
sinne tahtovat,
kuten minäkin
ihmisenpoika,
petonilähiön kasvattama
luonnonoikku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti