sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

autatko...

Autatko minua pääsemään
vaikeukseni yli,
jelpitkö kohtaloni
karussa maastossa.
Aineellista hyvää en
kaipaa,
kaipaan hieman aikaasi,
se minulle arvokkainta,
olen yksin,
yksinäisyyden vuorijono
on korkea,
sen ylitse
aikaasi tarvitsisin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...