lauantai 21. maaliskuuta 2015

kotoisa...

Kättelen,
saan tuntumaa,
katsettasi etsin,
haluan nähdä,
olenko tervetullut.
Katseet,
ne sielun
kuvajaiset,
niistä totuuden näen,
tunteet tunnen.
Hymyilet,
minäkin, kätemme tiukemmin puristautuvat,
silmämme todistavat,
tunnen itseni kotoisaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...