torstai 19. maaliskuuta 2015

lahkolais rakastettuni...

Kauan rakkautta etsin,
kiertelin ilot ja
hauskemmatkin
paikat,
mutten tunteitani
rauhoittumaan saattanut,
olit kadoksissa.
  Lopetin etsimisen,
aattelin, että yksinäisyys on
kohtaloni,
mut eräänä päivänä
toit
herätys lehteä,
sanomaa uskonlahkosta.
En hennonnut sanomiasi heittää
tuvan uuniin, vaan tarjosin
kahvit,
juttujas kuuntelin,
ihan lopun päivääkin.
  Tänään rakkauteni täytät,
olet kainalossain,
sanomasi on sinun juttus,
siihen en uinut,
rakastuin sinuun,
hyväksyit ja jotenkin huomaan,
että sinäkin etsit minua
iät ja ajat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...