lauantai 21. maaliskuuta 2015

lipittelemme...

Lipitän kahvia,
tassilta,
mummon tapoja,
olen omaksunut.
Mummo Santoksesta
pannukahvit hellallan loihti,
maut verrattomat,
yhäkin maistuu, vaik
puol vuosataa kulunut.
  Mirrini tassiltaan kermoja
lutkuttaa,
sillä maha roikkuu,
kermat viiksistä valuu,
häntä tyytyväisenä ilmoja
halkoo.
  On keskipäivä,
lipittelemme ain tähän
aikaan,
mirrini kera.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...