sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

metsälampi...

Metsälammen rannalla,
laiturin nokassa vietän
seesteistä iltaa,
koirani haukottelee,
kissani syrjemmällä.
Mato ongella soppakalat nostettu,
mirrille sintit,
koirallani ja mulla
krillituotteet
makoisat.
Emme ääneen haastele,
ressunikin haukut
kotiin jätti,
mirrini on hiljasen sorttinen
luonnostaan.
luonto kuiskaa tunnelmaansa,
imen       sen itseeni,
tunnen luonnon voiman,
kauneuden,
aistin, että olen herran kukkarossa,
elämän tyyssijassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...