illan hämyssä,
tähdetkin nukkumassa,
taskulampun valokiila ohjaa
reittiämme,
koiraseni tuoksujen voimalla.
Luonto asettuu yö-puulleen,
hiljenee pimeään pesäänsä,
tuulet tyyntyvät,
yökiitäjät valokiilasta otteen
saavat,
lepakko haki eväänsä.
Käyn mielessäin päivän jutut,
koiraseni leimaa revirinsä,
hoitaa isomman hätänsä,
korjaan talteen,
inhoan koirien irtopaskoja.
Ilta,
mieleni kuuntelija,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti