torstai 19. maaliskuuta 2015

Pakolaiskeskukset...

Pakolaiskeskukset sekä
kelan herkkäkorvaiset
toimisto -virkailijat,
heidät kaikki haja sijoitettava
maamme pohjoisosiin,
tuuliin raikkaimpiin, lähelle joulupukin
kotaa,
luonnon helmaan,
lapin taijat loihtisivat elämänkatsomis
tietoutta enemmän, kun rautatieasemat Elien.
  Uudet ihmiset näkisivät Pohjolan kauneutta,
sossutädit näkisivät arjen todellisuutta,
elämisen alkukantaisuutta,
sitä perimmäistä hunaja-vohvelia.
  Kiintiöpakoliset lähiöihin, sillä
heillä hätä todellinen,
siksi auttajien kädet
lähempänä,
elintason nostajat pikajunalla
Joulupukin maahan, lahjoja
askartelemaan,
pulkkamäki kyydillä
laskettelemaan,
revontulissa kylpemään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...