Kesämökki,
ihan itsessään,
saaressa yksinään.
Kalastaja ennenmuinoin
asui vuodet ympäriinsä,
elantonsa pinnan alta houkutteli,
maukkaasti jalosteli,
suurempaan nälkäänsä
pannula paisteli.
Hällä pyydykset omin taidoin pauloitettu,
ansat ovelimmat, Ahdin kanssa kilpasilla,
hyvän mielen koetuksilla .
Kylillä tarpeen vaatiessa,
kerran kesällä, venematkan souteli,
talvikelillä
sivakasti hiihteli,
ahkiotaan veteli.
Pois aika kalastajankin,
mutta mökki
kauniin muistorikas, suutelen
hirsiseinää maalaamatonta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti