Taivas aivastaa,
ukonilma,
istun räystään suojissa,
pärekaton huomassa.
Luontoäiteellä on yskä,
tulisesti yskii,
ikikuusikin taipuilee,
koivunrunko ujostelee,
yksijalkainen varikseni tuli syliin,
sulat tärisevät,
sitä pelottaa,
on kantanuut monet kirkkohopiat,
kultaiset tarjottimet,
lohduttelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti