torstai 28. toukokuuta 2015

sormet...

Sormeni rummuttavat rattia,
olen matkalla ja tulossa,
kuljen, vaikken osaakkaan.
  Sormeni miettivät,
kuljen tahdissa,
palaan epätahdissa,
pyörin alustallain,
itsessäni.
  Tänään valvon,
myöhemmin nukun,
samaa tahtia
loppumatka.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

puolijumalat,,,

  alunperin ihmiselämä oli hetki, jossa ei ollut koristeita, sitten tuli puolijumalat ja sitten isommat, siksi nykyisin elämä heilastelee tu...