perjantai 6. marraskuuta 2015

elät...

elät, kuten kasvoitkin,
ahavoituneet kasvosi aroilla
tuulettuneet,
sanattomuutesi tunturia kiertävät,
katsot tunturiin,
tunnet
eläväsi.

asut pääkaupungissa,
olet orpo,
odotat lapin pikajunaa,
elämäsi kasvoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

elämänpoikanen,,

kaikkien harmienkin jälkeen löytyy valkoinen, rauhallinen hetki, tuokio, jolla ei ole kiire, eikä se ole mihinkään menossa, vaan odottamassa...