maanantai 30. marraskuuta 2015

kuljin...

kuljin eteenpäin,
en viitsinyt peruutella,
oisin joutunut kääntymään,
ei ois hyödyttänyt mitään.

jotenkin selvisin
viinakauppaan,
ostin putelin,
hymyilin ja haisin
entisille,
myyjän katse työnsi ulos.

kuljin,
mutten tiennyt minne, enkä
ymmärtänyt mitenkäpäin,
enempi tais olla kuitenkin
neliveto päällänsä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...