sunnuntai 29. marraskuuta 2015

ihteäin....

kiittelen ihteäin,
oon
hengissä
hymyilevissä,
mieron teille en mieltäni
ohjannut, en jaloillani astunut,
heräsin kot sohvaltain,
mahtavaa.

meinasin illan hämyyn rientää,
ilomielisten ilosäärten
huurtuisten,
mut
sitten
muistin yhden jutun:
   tahi en muistanut, vaan jäin sitä
miettimään sohvallein,
siksikin kiittelen
ihteäin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...