maanantai 2. marraskuuta 2015

paleltaa..

paleltaa,
pelosta väsyn,
en jaksa tämän enempää,
jään voipuneena sohvallein,
toivon pääseväni lepoon.

aamut ja illat,
kaikki yhtä nauhaa,
menevät mutteivät tervehdi,
ovia paukuttelevat.

imasin unissain puolukan nenääni,
se kiertelee nyt pitkin verisuonistoani,
kyttäsin aikani vessassa,
mut oli muuttanut reittä,
missäköhän vipeltää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

erinomaiset ihmiset,,,

erinomaisia ihmisä ei päivänvalossa näy, vaan jotkut heijastuvat heistä