sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Ilmakas...

Elämä on ilmakasta.
Ilmavaa ja sillä silmäni kirkkaina
Loistavat.
Pelkään,että joskus se tulee
Sitkeäksi,
Silloin silmäni ovat uniset.
En pysty sitä varastoimaankaan,
Kun oon henkoset vetänyt,
Se tulee ihan käyttökelvottomana
Ulos, taivaan tuuliin leviää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

orpon@purran miljardisäästöt,,,

siellä missä ei ole ihmisiä on linnuntiet, suot ja ikimetsät sijoillaan, siksi siellä luonto ihekseen voi, eikä tarvita hulavesijärjestelmiä...