sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

mustikka...

söin mustikan,
yhen mustikan,
jonka ostin kaupan pakaste altaasta.
vaaka ei ymmärtänyt kilohintaa,
kauppias viellä vähemmän.
riitaa siitä vääntäytyi,
mut tahdoin vain yhden mustikan.
poliisit paikalle riensi,
eivät osanneet kimuranttia tilanneta
laukasta,
mut mummo iänikuinen,
tuli rullaattorillaan luoksein,
laski marjat pussista,
sata niitä ol,
jakolaskussa räknäs yhden
marjan hinnakkaan,
puol senttii hinnaks saatiin,
johon poliisikin ymmärrystään
jakoi,
et
marja on maksuton,
sil
alle viiden kaikki muuttuu,
marjani siis
ilmaseksi vaihtuen
maistui.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

suomalainen on,,

suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...