torstai 5. toukokuuta 2016

yksijalkainen varikseni...

yksijalkaista varistani
nauratti makiasti,
se seurasi kettu repolaisen hiiren pyyntiä.
varistani ihmetytti miten kettu väsytti
ihtensä yhen päästäisen vuoksi,
hiiren, joka haisee itsepuolustaitoiselle.
sen lintuseni oppi jo silloin, kun
sillä oli kaksi jalkaa,
paskan pakuinen oli.
  kettu hikoili, sen varikseni huomasi,
mutta
kettu on kettu.
se
sai päästäisen ja sitä syödessään repolainen irvisteli ja röyhtäili,
silmissään kitkerät kyyneleet,
mut
kaikki mänt

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

pyhimykset,,,

pyhimykset ovat maallistuneet, jokapäiväisiksi vahtuneet, mutta yhäkään en ole vielläkään tavannut