perjantai 15. heinäkuuta 2016

lakastuneet...

kaikki kukkasein lakastuneet,
eivät valoa nähneet,
rakkauttakin harvoin

olen yksin, vaikka niin elämää halusin,
iltani on varjoni,
kukkasetkin uuvahtaneet

en ilossa tanssi,
surukin mennyt,
mut
mieleni yhä haparoi,
jospa kukkasein nostaisivat
nuppujaan,
terälehtensä oikaisisivat,
ehkäpä silloin minäkin
uskaltaisin elämässäin jälleen olla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

jos ihmistä ei olisi

  jos ihmistä ei olisi, luonto valtaisi kaiket