suolainen sokeri kahviani
maustattaa,
aamu on niin aikainen, ettei
yökään ole ehtinyt mailleen siirtyä
tänään lähden kukon kanssa metsälammelleni,
onkireissu
kukkoni on oiva kalakaveri,
se syö sintit siltä istumalta,
pujottelee madon koukkuuni ja
heltallaan hankaa madon pintaa,
jotta körmyniska ahven sekoontuisi ja
koukkuuni tärähtäis
itkikatkin se minusta hoitelee,
ja laulaa aina körmyniskan nähdessään
paikallinen kettu ei ymmärrä meitä,
tai ehkä minua,
mutta kukkoa se pää kallellaan
ihmettelee. haluaisi kaiketi lähemmin tutustua, mutta kukkoni ylet ajat olkapäälläni keinuttelee,
siinä mulle lorujaan kuiskuttaa ja itikat hoitaa,
joten kettuparka pää kallellaan eloamme ihmettelee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti