sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Bluus....

Onneton ei ole itkijä,
Vaan
Kyyneleensä vuodattanut,
Unohdettu
Yksinäinen.
Hällä oli elämä ympärillään,
Silloin,
Silloin,kun hän täytti huoneet,
Silloin,
Kun kasvonsa olivat elämän suutelemat.
Nyt ei kyyneleetkään enää jaksa,
Ilman täyttää kaihoisa bluus musiikki,
Jolla ei soittajaakaan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...