Kuljit kukasta kukkaan, Viimein löysit herkkusi Josta vuoden päästä erosit kaihoisasti, Muttet ikävästäkään murjotellut, Vaan aloitit taas kukasta kukkaan, Nyt vain olit päättänyt, Ettet antaudu herkuille
älä riennä aikas ohi, äläkkä ahmi sitä mikä vast itämässä, huomisissa varttuvii, vaan elä hetkilläs, niinkuin luontopuut pensaat ja viljapel...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti