lauantai 11. helmikuuta 2017

vieras...

ilma on tyyni,
metsäkorpi elää,
vaikkei ääntä pidäkkään,
en halua olla äänekäs,
sillä olen luonnon vieraana, jossa
on nyt keskitalven aika.
sukseni jättävät jäljet,
joissa jänis jalkojaan lepuuttaa,
mutta kiire hälle tuli, kun kettu kelmikäs
samoille latusille uskaltautui,
seuraan elämää,
mutten puutu,
sillä minähän vieras

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

älä isottele,,

älä isottele, sillä siten pysyt paremmin itsenäsi