sisään,
ihan pöydän ääreen,
notkuvaan tahi vaatimattomaan,
maakunta
elättää ainakin yhden herran ja pari
pienempää,
se on
edunvalvoja, joka ei rikkaa ristiin laita,
kunhan vaan pöytään istahtaa
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti