suo on arvoitusten hetteikköä, siel suonsilmä elämmää katsoo, se vartoilee vierasta jonka se mukaansa ottais, mut kurjet ja karpalon poimijat se antaa olla, sillä näillä on sinne ain kulkulupa
mikään ei ole ikuisuutta,ei sekään, sillä uudet keväät silmuttavat uusien alkuja,heitä jotka aikansa ovat ja sitten vilkuttavat,kunnes jälle...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti