keskiviikko 2. toukokuuta 2018

veripellot...

silloin oli kylmä syksy,
silloin, kun veripellossa
ihmisveri lorisi,
silloin ei aurinkokaan hymyillyt
   kävelen puistopaasin ohitse,
kumarran
ja
häpeän ihmisrodun tuota hetkeä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

älä ohita,

aikaa ei kannata ohittaa, sillä se tavoittaa sinut viimeistään silloin kun oot loppusuoralla