meen metsään kun ahdistaa...

metsään menen,
kun
mieltäni ahdistaa,
sinne kipuan, kun haluan
elämäni järjestykseen,
meen ja oon, eikä minun siellä
tarvitse itseäin esitellä,ei anteeksi pyydellä,
vaan luonto pyytää hetkeksi istahtaa,
toviksi,  seisahtaa,
siellä saan sielunrauhaa, sillä
sieltä täytyn elämän hyvästä,
ikihongan lämmmöstä,
sammaleen tuoksusta ja muurahaisen
tervehdyksestä,
siellä vaikeuteni ratkeavat, kun katson
luonnon pienempien vaeltavan sammalvuorella,
siellä ratkeavat luonnostaan mielenrauhan salat