torstai 27. syyskuuta 2018

en surussa ui...

en mä surussa ui,
en vaikka itkussani kellun,
tuskissain melon,
ei päivänvaloani sammuttanu oo,
vaikka yöni
vuorten mittainen,
suren, kun surettaa,
iloitsen, kun ilottaa,
mutta nyt surettaa ja melon yhä kiivaammin
ilomieltäin vastaan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

silloin on hyvä,,,

sillon on hyvä jos ihminen ei tarvitse yhtäkään virastoa, yhtäkään lupalappua, koska  sillohin ihminen on luonnollisimmillaan, semmoisena yr...