keskiviikko 28. marraskuuta 2018

kurrenpoika...

    pakkasaamussa jalottuu
reippailijan mieli,
se luo punaposket meneväiset,
kirpakkaan nenänpään, sekä ilomielen
raikkaat silmät, jotka lenkkipolkua
hyväntuulisesti katsovat,
häntä seuraa kurrenpoika
käpy hyppysissään ja ihmetelee
tasapaksun ihmisen joka aamuista
juoksentelua,
mutta se ei tiedä, että ihminen tarvitsee
liikuntaa, sitä samaa jotä tämä saa
luonnostaan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...