lauantai 24. marraskuuta 2018

kyntää...

alus valtamerta kyntää,
pilvet sinitaivaalla liitelevät
villilintujen kaa,
istun
satamanpenkillä,
   ratikalla tulin,
sillialtaan reunalla
katselen laivaa ja itseäni
huomaten, että vain toinen meistä voi
lähteä,
mutta kummallekkaan ei ole
luonnollista liidellä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...