kun katselet
luontopuuta
kurrenpoikaa oksallaan
latvassaan varistarkkasilmä
huomaat ettei sulla ole tämän
kiireempää
sillä olet osunut luontohetkeen
joka on luomakunnan syvintä
luonto hallitsee elämäänsä
luonnollisen
pikkutarkasti
muttei se niitä viivottemilla vedä
ei numerosarjoilla asentele vaan ihan
iäikuisilla menetelmillään
ihminen on osa luontokuntaa
osa sen tuholaisista
paholaisista
kauttakulkijoistaan
mutta siihenkin tautiin sillä
on menetelmänsä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti