torstai 22. elokuuta 2019

ei yhtään ystävää...

ilman ainoatakaan
ystävää
on
mun
mieleni tää,
siksi surussa kylven,
yksinäisyydessä itken
ja
baareissa notkun,
olen syypää heikkouteeni,
elämäni arkuuteen,
synkkiin mieliin,
joissa yksinäisyyteni pesii
eikä anna
mielenivaloni loistaa,
loistaa valkeammin kuin
aleksis kiven,
ei,
juurineen se on minut
synkkyyteen heittänyt,
yksinäisyyteeni keittänyt

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...