yöttömän yön päässä
on
koti,
siellä
padasjoen nyystölässä,
päijänteen helmen kainalossa,
luonnonhelmassa luonnollisemmassa,
siellä jossa mun mieleni lepää
sielt
kerään
elämäni eväät joilla jaksan reissuhommissani
ahertaa,
sieltähä
huomennakin sienimetstä
paistinpannullisen sieniä
kerään
ja onnellisempana herään
kylänmies lupas muikkuja tuoda
jos ahti suo,
jos tuo
niitä sienien kylkiäisinä paistelen
maistellen karpalohilloo,
tarjusjärjen hallahilloo,
puolukasta ja pihlajamarjaista
hyytelöö
jonka teon opin edesmenneeltä
anopiltain,
tuolta kaikkitaitoiselta
virmailansaaren luonnonnnollisemalta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti