aamuhämärässä
yö varjostaa
kylmän kosteaa
hieman kankeaa,
mutta sovitusti
meen aamuviiteen
duuniin siis
muutkin menevät
meitä on
ratikka täys,
mutten näe tuttuja
vaikka joka aamuu
tällä meen
olen yksinäinen susi
näillämain,
olen suulas ja eläväinen
muttei ole sopivaa olla sitä
näilläman
jään tehtaankadun pysäkillä
pois,
vastapäätä pysäkkiä
avautuu pian työpaikkani
ovi,
suurlähetöstön ovi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti