keskiviikko 15. tammikuuta 2020

ei kenkiäkään...

katselen tulevaisuuttani
haaveitani,
vaivihkaa hymyilen
sillä olen tähti
onneni tähti
pirunpoika
vapahtajan esikoinen
saatannallinen valehtelija
matelija
mutta pian vaikenen
en taidakkaan,
mullahan ei kunnon kenkiäkään
autokin ruosteen raiskaama
vanha,
uudet ovat nääs kindermunia,
muovileluja
eivät happane
eivätkä pääse museoihin
kuten en minäkään,
sillä mulla ei ole
pääsylippurahaa,
eikä kenkiäkään,
haaveita vain

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

hyvät hetket,,,

hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...